Tunteet ovat tärkeä osa tiedonkäsittelyä. Tunteiden avulla aivot antavat merkityksen asioille.
Aivojen tunnereaktiot laukaisevat fysiologisia reaktioita ja toimintoja kehossa. Tunteet tuntuvat fyysisesti kehossa. Kehon reaktiot tunteisiin ovat yleensä tiedostamattomia. Jos esimerkiksi tuntee itsensä stressaantuneeksi, johtaa se usein lihasjännitykseen ja nopeampaan hengitykseen. Kun taas tuntee olonsa rauhalliseksi, keho rentoutuu ja hengitys hidastuu.
Voimakkaat oireet ja häiritsevät tuntemukset kehossa herättävät usein vahvoja negatiivisia tunteita. Tämä on normaalia ja vaaratonta. Päinvastoin, olisi outoa, jos ne eivät herättäisi tunteita. Yleisiä tunteita, joita vaikeat oireet voivat herättää, ovat avuttomuus, ahdistus, turhautuminen, suru, viha, epätoivo ja arvottomuuden tunne.
Kaikki tunteet ovat tärkeitä ja vaarattomia, mutta ne voivat kuormittaa. On myös hyvä ymmärtää, että ajatuksemme ja tunteemme voivat helposti johtaa meidät noidankehään, joka pahentaa oireita.
Esimerkiksi fyysiset oireet, kuten rintakipu, sydämentykytys, huimaus, väsymys tai pahoinvointi, voivat johtaa ajatuksiin, että on sairastunut vakavasti. Nämä ajatukset voivat puolestaan laukaista pelon ja ahdistuksen tunteita. Tunteet vaikuttavat siihen, miten käyttäytyy ja mihin keskittää huomionsa. Tämä puolestaan nostaa kehon vireystasoa ja tekee meidät tietoisemmiksi kaikista kehossamme tapahtuvista muutoksista, ja tällä tavalla kierre jatkuu.
Kaikilla POTS-potilailla ei tietenkään ole täsmälleen samanlaisia ajatuksia, tunteita tai käyttäytymismalleja, mutta jokainen voi pohtia omia ajatuksiaan, tunteitaan ja käyttäytymismallejaan.
Yksi esimerkki miltä noidankehä voi näyttää:

Kun tulee tietoiseksi omista noidankehistä, joihin voi joutua, voi pohtia, voisiko yrittää muuttaa joitakin ajatuksia tai käyttäytymistapoja luodakseen turvallisuuden tunteen itselleen.

Tunteiden tunnistamisen voi auttaa:
- erottamaan tunteita toisistaan
- erottamaan tunteita ja kehollisia reaktioita toisistaan
- säätelemään tunteita
Kannattaa siis harjoitella tunteiden tunnistamista. Voi esimerkiksi miettiä missä kohtaa kehoa tietty tunne tuntuu?
Jos oppii tunnistamaan tunteitaan, voi sen jälkeen käyttää monia eri menetelmiä niiden säätelyyn. Jos esimerkiksi tuntee pelkoa, voi tietoisesti rentouttaa lihakset ja hengittää hitaammin. Tämä lähettää aivoille viestin, että kaikki on hyvin eikä varaa ole.
Lähteet:
fndaustralia.com.au (2023). Funktionella neurologiska symtom – patientarbetsbok. (Hakkarainen Sandra, Sjöström Carl, Övers.) Luettavissa: https://pre-prod.neurosymptoms.org/wp-content/uploads/2023/02/Arbetsbok-FNS-SWE-2023.pdf (Orginalutgåvan publicerad 2017)
HUS Toiminnallisten häiriöiden poliklinikka (u.å). Kuntoutuminen toiminnallisista häiriöistä -digihoitopolku. Luettu: 1.5.2023
Kozlowska Kasia, Scher Stephen & Helgeland Helene (2020). Functional Somatic Symptoms in Children and Adolescents- A Stress-System Approach to Assessment and Treatment. Palgrave MacMillan. Luettavissa: https://library.oapen.org/bitstream/id/a931bc1e-f68b-4658-b6a6-7c23698a5e56/2020_Book_FunctionalSomaticSymptomsInChi.pdf. Luettu: 15.4.2023
Mielenterveystalo.fi (u.å.) Pitkittyneiden kehon oireiden omahoito-ohjelma. Luettavissa: https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/pitkittyneiden-kehon-oireiden-omahoito-ohjelma Luettu: 10.1.2024
Stone Jon (2021). Psykologisk behandling. Luettavissa: https://neurosymptoms.org/sv_SE/treatment/psychological-therapy/. Luettu: 15.9.2023