Ennen kuin luet tämän tekstin, kannattaa lukea Mikä aiheuttaa POTSin?.
POTSin hoidossa voi olla pieniä eroja riippuen siitä, minkä teorian hoitavat henkilöt katsovat olevan POTSin syiden taustalla. Riippumatta siitä, mikä teoria on perustana, tavoitteena on, että POTS-oireista kärsivä henkilö saisi voida mahdollisimman hyvin. Vaikka POTS-oireiden syystä ei olisikaan yksimielisyyttä, on olemassa tehokkaita hoitoja, joista voi olla paljon apua.
Suomessa POTS luokitellaan toiminnalliseksi häiriöksi. Tämä tarkoittaa, että keskushermosto ei toimi kuten sen pitäisi. Mikään ei kuitenkaan ole pysyvästi vaurioitunut elimistössä. Tämä on hyvä uutinen, sillä oikealla hoidolla keskushermosto voi alkaa toimia normaalisti tai ainakin huomattavasti paremmin. Tämä puolestaan tarkoittaa, että oireet voivat hävitä kokonaan tai ainakin vähentyä merkittävästi.
Hoidon tärkeä lähtökohta on, että saatu diagnoosi tuntuu järkevältä ja ymmärrettävältä. On tärkeää, että ymmärtää, miksi lääkäri epäilee oireiden olevan toiminnallisia ja mitä sillä tarkoitetaan. Tärkeää on myös, että tuntee tulevansa ymmärretyksi ja tiedostaa, että monilla on samanlaisia ongelmia ja että toivoa paremmasta on. Samalla on myös ymmärrettävä, että paranemiseen harvoin on oikotietä, esimerkiksi ei ole olemassa yhtä lääkettä tai leikkausta, joka poistaisi kaikki oireet. Ei myöskään ole olemassa yksittäisiä kikkoja, jotka toimivat kaikilla ja 100-prosenttisen varmasti poistavat kaikki oireet.
Kuntoutus on aina yksilöllistä ja koostuu monista eri tekijöistä. Voi viedä aikaa ja vaatia kärsivällisyyttä sekä ponnisteluja löytää ne menetelmät, jotka toimivat parhaiten itselleen, jotta kehon automaattiset reaktiot ja omat tulkinnat niistä muuttuvat. Kuten minkä tahansa muun sairauden kohdalla, on tärkeää sopia hoidosta ja seurannasta lääkärin kanssa. Pääasiassa käytetään lääkkeettömiä menetelmiä, mutta joitakin lääkkeitä voidaan myös käyttää oireiden lievittämiseen. Erityisesti jos oireet ovat vaikeita, saatetaan tarvita apua eri terveydenhuollon ammattilaisilta, kuten esimerkiksi lääkäriltä, fysioterapeutilta ja psykologilta.
Pääpaino toiminnallisia häiriöitä hoidettaessa ei ensi sijassa ole oireissa, vaan pikemmin kaikissa tekijöissä, jotka yksittäisen yksilön kohdalla ylivirittävät ja häiritsevät keskushermostoa. Jos keskushermosto saadaan rauhoitettua, voivat myös oireet rauhoittua. Useimmiten tämä tarkoittaa, että keskushermostoon pyritään vaikuttamaan monelta eri taholta; kehon kautta, mielen kautta ja jos on muuta, joka edesauttaa keskushermoston aktivointia huonolla tavalla.
Aivot ovat plastiset, mikä tarkoittaa, että ne ovat muuttuvat ja sopeutuvat. Aivojen plastisuus on mukana kaikessa uudessa, mitä opimme, olipa kyse sitten uuden nimen oppimisesta tai siitä, että opimme rauhoittamaan ylivirittynyttä hermostoa. Kuten minkä tahansa uuden taidon oppimisessa, jatkuva harjoittelu on tärkeää myös silloin, kun yritetään muuttaa hermoston toimintaa. Mitä useammin uutta asiaa toistetaan, sitä vahvemmat ovat siihen liittyvät hermosoluyhteydet ja sitä enemmän hermoston toiminta muuttuu.
Se mikä yleensäkin tukee ihmisen hyvinvointia, toimii myös perustana toiminnallisten häiriöiden kuntouttamisessa. Tänne kuuluvat terveelliset elämäntavat ja perustarpeet, jotka kaikilla ihmisillä on (kuten fysiologiset tarpeet, turvallisuuden tunne, yhteenkuuluvuuden tunne ja merkityksen kokeminen).
Keskeistä toiminnallisista häiriöistä kuntoutumiseksi on:
- Ymmärtää omat oireet ja niiden taustalla oleva mekanismi.
- Tietää, mitkä tekijät ylläpitävät oireita, ja pyrkiä vähentämään niiden vaikutusta.
- Tietää, mikä lievittää ja vähentää oireita, ja lisätä niiden vaikutusta.
- Tunnistaa, miten ajatukset ja tunteet vaikuttavat käyttäytymiseemme, ja tarvittaessa muuttaa käyttäytymistä niin, ettei se vahvista aivojen virheellisiä tulkintoja.
- Vaimentaa kehosta saatuja signaaleja, jotka ylläpitävät aivojen hälytystilaa, rauhoittamalla kehoa eri tavoin.
- Vähentää reaktiivisuutta, sitä kautta, että tietoisesti muun muassa oppii reagoimaan eri tavalla.
- Siirtää olemassa olevat resurssit oireiden kanssa kamppailusta elämänlaadun parantamiseen ja tietoisesti lisätä asioita, jotka tuottavat itselle elämäniloa.
Ne, jotka eivät pidä POTSia toiminnallisena häiriönä, keskittyvät hoidossaan ensisijaisesti oireiden lievittämiseen. Vaikka ensisijaisesti keskittyisi keskushermoston toiminnan parantamiseen, erilaiset oireiden lievitysmenetelmät voivat auttaa matkan varrella. Tällä sivulla esitellään joitakin tällaisia menetelmiä. Toimintaterapeutti Emily Richin mukaan viisi tunnetuinta ei-lääkkeellistä hoitoamenetelmää POTS-oireisiin ovat seuraavat:
- Neste
- Suola
- Kompressio
- Fyysinen aktiivisuus
- Sängyn päädyn korotus
Myös monia muita hoitomuotoja käytetään.
Apua saatavilla Suomessa
Etenkin silloin, kun oireet ovat melko uusia, omahoidolliset ohjeet ovat tärkeitä. Täällä on kaikille avoin pitkittyneiden kehon oireiden omahoito-ohjelma: https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/pitkittyneiden-kehon-oireiden-omahoito-ohjelma
On myös olemassa nettiterapia pitkäaisiin ja haittaviin kehollisiin oireisiin. Se on tehokas lievään ja keskivaikeaan oireiluun. Nettiterapia soveltuu myös, jos oireet ovat kestäneet pidempään ja vaikeuttavat jokapäiväistä elämää jonkin verran. Voit pyytää lähetteen nettiterapiaan lääkäriltäsi. Lue lisää täältä: https://www.mielenterveystalo.fi/fi/nettiterapiat/pitkaaikaisten-ja-haittaavien-kehollisten-oireiden-nettiterapia
Jos oireesi ovat vaikeita tai erittäin vaikeita, tarvitset intensiivisempää tukea. Jos hoito perusterveydenhuollossa ei riitä, voit saada lähetteen Toiminnallisten häiriöiden poliklinikalle. Siellä moniammatillinen tiimi auttaa sinua löytämään ratkaisuja, joiden avulla voit pikkuhiljaa voida paremmin. https://www.hus.fi/sv/for-patienten/sjukhus-och-andra-enheter/polikliniken-funktionella-tillstand-bole

Lähteet:
HUS Toiminnallisten häiriöiden poliklinikka (u.å). Kuntoutuminen toiminnallisista häiriöistä -digihoitopolku. Luettu: 1.5.2023
Kozlowska Kasia, Scher Stephen & Helgeland Helene (2020). Functional Somatic Symptoms in Children and Adolescents- A Stress-System Approach to Assessment and Treatment. Palgrave MacMillan. Luettavissa: https://library.oapen.org/bitstream/id/a931bc1e-f68b-4658-b6a6-7c23698a5e56/2020_Book_FunctionalSomaticSymptomsInChi.pdf. Luettu: 15.4.2023
Mielenterveystalo.fi (u.å.) Pitkittyneiden kehon oireiden omahoito-ohjelma. Luettavissa: https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/pitkittyneiden-kehon-oireiden-omahoito-ohjelma Luettu: 10.1.2024
PoTS Uk (u.å). Important Lifestyle Changes: General Advice. Luettavissa: https://www.potsuk.org/managingpots/general-advice-2/. Luettu: 2.2.2023
Rich Emily (2022). Lifestyle strategies and coping skills in Dysautonomia. [muntl.] Föreläsning: 16.7.2022.
Stone Jon (2021). Att förstå FNS + Arbetsbok. Luettavissa: https://neurosymptoms.org/sv_SE/treatment/understanding-fnd/ Luettu: 10.8.2023
The Danish Committee for Health Education (2012). Kun kroppa sanoo seis. Luettavissa: https://www.ttl.fi/file-download/download/public/869
Vataja Risto (2023). Toiminnalliset häiriöt. Luettavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01346 Luettu: 10.1.2024