Fyysinen aktiivisuus on mm. hyväksi henkilöille, joilla on POTS, koska se lisää veritilavuutta, parantaa verenkiertoa ja lisää punasolujen määrää. Säännöllinen fyysinen aktiivisuus edistää keskushermoston säätelyä. Se toimii avainväliintulona kehon stressitason laskemiseksi.

Fyysinen aktiivisuus on harvoin helppoa nille, joilla on POTS. Kaikki ihmiset ovat erilaisia ja jokaisen täytyy aloittaa juuri itselle sopeutetulta tasolta. Henkikön, joka on vuoteenoma, täytyy luonnollisesti aloittaa aivan toiselta tasolta kuin sen, joka työskentelee kokoaikaisesti “jaloillaan” päivät pitkät. Osa potilaista saattaa selvitä aluksi vain varovaisesta liikkumisesta minuutin päivässä tai minuutin kerrallaan muutaman kerran päivässä. Voi mennä monta viikkoa ennen kuin huomaa eroa ja aluksi voi jopa voida huonommin liikkumisesta. Tämä johtuu siitä, että fyysinen aktiivisuus aiheuttaa keholle stressiä, vaikka pitkän tähtäimen tavoite ja tulos onkin kehon madaltunut stressitaso.

On olemassa erilaisia suosituksia siitä, miten paljon henkilön, jolla on POTS, pitäisi liikkua, kun hän on parantanut sietokykyään. Suositus vaihtelee välillä 30-45 minuuttia päivässä 3-5 kertaa viikossa.

Useimmiten henkilöt, joilla on POTS, selviävät paremmin fyysisestä aktiivisuudesta, joka ei aiheuta ortostaattista stressiä, eli kannattaa aloittaa liikkumalla makuultaan tai istualtaan. Voi esimerkiksi kokeilla uintia, pilatesta, soutua soutulaitteella, kuntopyöräilyä tai varovaista voimaharjoittelua makuultaan tai istualtaan. Vasta sitten, kun on hitaasti ajan myötä parantanut sietokykyään tällaiselle harjoittelulle, voi potilas aloittaa harjoittelun pystyasennossa. Monet henkilöt, joilla on POTS, hyötyvät vedessä harjoittelusta, koska vesi toimii kompressorina. Tämän takia monilla ei ole lainkaan tai hyvin vähän ortostaattisia oireita vedessä. Liikuntamuotoa valitessa voi olla hyvä muistaa, että kuumuus voi pahentaa oireita.

Voimaharjoittelu

Useimmat POTS-potilaat hyötyvät lihasvoiman lisäämisestä. Mitä vahvemmat lihaksemme ovat, sitä tehokkaammin ne käyttävät happea ja sitä paremmin keho selviää ortostaattisesta stressistä (eli pystyasennossa olemisesta). Ennen kaikkea kannattaa vahvistaa alaraajojen ja keskivartalon (eli vatsa-, selkä- ja lantionpohjan) lihaksia. Mitä vahvemmat alaraaja- ja keskivartalolihakset ovat, sitä tehokkaammin lihakset auttavat pumppaamaan veren alaraajoista sydämeen ja aivoihin. Tässäkin on tärkeää aloittaa varovasti kevyillä painoilla ja vähillä toistoilla ja edetä vähitellen. Aloita makuultaan tai istualtaan tehtävillä liikkeillä.

Tässä on POTS-potilaille tehty harjoitteluohjelma, josta voi saada ideoita:

https://www.dysautonomiainternational.org/pdf/CHOP_Modified_Dallas_POTS_Exercise_Program.pdf