Aivot luovat koko ajan automaattisesti erilaisia odotuksia ja oletuksia ympäröivästä maailmasta huomaamattamme. Aivot eivät vain passiivisesti vastaanota tietoa, vaan niiden havannointiin vaikuttaa esimerkiksi se, mihin huomiomme automaattisesti suuntautuu ja miten hyvin havainnot sopivat aivojemme ennakkokäsityksiin. Keho puolestaan reagoi aivojen tulkintojen mukaan eikä ”objektiivisen totuuden” mukaan siitä, mitä todella tapahtuu.

Kaikki ihmiset kokevat placebo- ja nosebo- vaikutuksia. Nämä ovat todellisia kehollisia reaktioita, joita aivomme aiheuttavat kehossa. Esimerkki placebo- ilmiöstä on se, että positiivinen odotus kivunlievityksestä saa aikaan sen, että lumelääke todella lievittää kipuamme. Tässä ei ole kyse kuvittelusta, vaan ajatuksen voimasta kehoon. Useissa tutkimuksissa on havaittu, että odotus kivunlievityksestä, vapauttaa kehon omia kipua lievittäviä aineita. Positiiviset odotukset auttavat siis meitä paranemaan.

Nosebo-ilmiö on placebo-ilmiön vastakohta, eli negatiivinen odotus vahvistaa elimistön haitallisia reaktioita. Nosebo-ilmiö voi aiheuttaa tai pahentaa kehollisia tuntemuksia. Jos aivot esimerkiksi odottavat kipua aiempien kokemusten ja käsitysten perusteella, keho reagoi sen mukaisesti. 

Tämä tarkoittaa sitä, että se, miten tulkitsemme oireet, ja mitä ajattelemme esimerkiksi oireiden syystä, vaikuttaa itse oireisiin, sillä keho reagoi aivojen tulkintojen mukaan. 

Vaikeat ja pitkittyneet oireet saavat usein sekä henkilön että hänen ympäristönsä ajattelemaan ja käyttäytymään tavalla, joka vahvistaa aivojen käsitystä vaarasta ja uhasta, johon se reagoi edelleen oireilla. 

Tätä voi yrittää muuttaa tutkimalla, millaisia automaattisia ajatuksia oireista on, ja voisiko näitä kyseenalaistaa ja muuttaa. Ajatteleeko esimerkiksi automaattisesti, että oireet ovat ”merkki jostain vaarallisesta”? tai että “minulla on varmasti jokin vakava sairaus”.

Neutraalin tai positiivisen merkityksen antaminen oireille, on keskeinen tekijä kuntoutumisen tiellä. Esimerkiksi voi yrittää selittää oireita keskushermoston herkistymisen kautta. Voi yrittää ajatella, että oireet johtuvat ohjelmointivirheestä tai virheellisesti lauenneesta hälytyksestä. Voi yrittää rauhoitella itseään sanomalla esimerkiksi ”kaikki on hyvin, tämä on väärä hälytys” tai ”älä huoli, hermostoni on vain ylikuormittunut”. 

Voi myös olla hyvä tietää, että kun oireisiin keskittyy, ne vahvistuvat (aivoille viestittää “olet oikeassa, oireet ovat vaarallisia”). Jos sitä vastoin onnistuu kohdistamaan huomionsa johonkin muuhun, kertoo aivoille, että oireet eivät ole vaarallisia. Siksi voi silloin, kun oireet ovat hankalia, koettaa keskittyä johonkin muuhun, esimerkiksi musiikin kuunteluun, käsillä tekemiseen tai rentoutusharjoitukseen.