Käsite POTS luotiin vuonna 1993 Mayo-klinikan tutkijatiimin toimesta, jota johti neurologi Philip Low. POTS ei kuitenkaan ole uusi oireyhtymä, vaan sitä on kutsuttu muilla nimillä läpi historian. 

POTS on heterogeeninen (monista syistä aiheutuva) ryhmä häiriöitä, jotka kliinisesti näyttäytyvät samankaltaisina. POTS itsessään ei ole sairaus, vaan kasaantuma oireita, jotka usein esiintyvät yhdessä. Tämän takia POTS-sanan S-kirjain tulee syndroomasta (oireyhtymä). Koska POTS itsessään ei ole sairaus, tarkoittaa se, että POTS aiheutuu jostakin muusta.

On olemassa eri näkemyksiä ja teorioita siitä, mikä aiheuttaa POTSin. Tiedetään, että on monia sairauksia ja tiloja, jotka voivat aiheuttaa POTSin tai liittyä POTSiin tai POTSin kaltaisiin oireisiin. 

Suomessa POTS luokitellaan toiminnalliseksi häiriöksi. On olemassa monia väärinkäsityksiä siitä, mitä sillä tarkoitetaan. Valitettavasti moni toiminnallisista häiriöistä kärsivä on kokenut tulleensa huonosti kuulluksi, vähätellyksi, psykiatrisoiduksi tai luulosairaaksi leimatuksi terveydenhuollossa. On tärkeää aloittaa korjaamalla väärinkäsitykset siitä mitä toiminnallisella häiriöllä tarkoitetaan.

• Toiminnalliset oireet EIVÄT ole henkilön oma vika, eikä keksittyjä.
• Tominnalliset oireet ovat todellisia, samanlaisia kuin sairauksien aiheuttamat oireet. Usein oireet ovat havaittavissa ja mitattavissa vaikka elinjärjestelmässä ei olisi vikaa. 
• Lieviä toiminnallisia oireita kokevat lähes kaikki ihmiset silloin tällöin. Toiminnallisesta häiriöstä puhutaan kun oireet ovat vaikeita ja pitkäaikaisia.
• Toiminnallinen häiriö syntyy koska keskushermosto ei toimi kuten sen pitäisi.
• Toiminnallinen häiriö EI kaikilla johdu psyykkisestä sairaudesta. Oireet voivat liittyä fyysisiin ja psyykkisiin sairauksiin mutta näin EI aina ole.
• Toivoa kuntoutumiselle on!

Tominnalliset oireet ja Toiminnallinen häiriö

Lähes kaikki ihmiset kokevat jossakin elämänsä vaiheessa erilaisia kehon oireita, joille ei ole yksiselitteistä syytä. Oireet voivat esimerkiksi olla kivut, uupumus, silmien kutina, ihottuma, suolisto-oireet, keskittymisvaikeudet, hengenahdistus ja sydämentykytys. Yli puolet työikäisistä henkilöistä kärsii vähintään viikoittain tällaisista oireista. Jos oireiden taustasta ei löydetä selittävää sairautta niitä kutsutaan toiminnallisiksi oireiksi. Se että fyysinen sairaus ei selitä oireita, ei tarkoita, että ne olisivat merkki psyykkisestä sairaudesta. 

Toiminnalliset oireet ilmaantuvat aivojen ja kehon välisen säätelyn häiriöiden seurauksena. Keskushermosto ei siis toimi kuten sen pitäisi. Useimmiten oireet ovat hetkellisiä, lieviä ja menevät itsestään ohi. Oireet lasketaan toiminnalliseksi häiriöksi, jos ne ovat vaikeita, pitkäaikaisia ja vaikeuttavat ihmisen arkea merkittävästi. 

Vaikka oireiden taustalta ei tutkimuksissa löytyisi selittävää sairautta oireet ovat silti todellisia ja voivat aiheuttaa todellista kärsimystä. Usein oireet ovat havaittavissa ja mitattavissa vaikka elinjärjestelmässä ei olisi vikaa. Oireet ovat samanlaisia kuin sairauksien aiheuttamat oireet vaikka syy oireille on eri. Kozlowska ym. painottaa myös, että toiminnalliset häiriöt voivat aiheuttaa muutoksia rakenteessa solu- ja kudostasolla, eli ei ainoastaan niiden toiminnassa.

On olemassa monia erilaisia toiminnallisia häiriöitä. Ne voivat olla paikallisia, yhdessä elijärjestelmässä, esimerkiksi toiminnallinen nielemisvaikeus, tai muodostaa oireyhtymän, joihin liittyy oireita useissa eri elinjärjestelmissä. Joitakin esimerkkejä toiminnallisista häiriöistä POTSin ohella ovat:

• Fibromyalgia
• IBS
• Yliaktiivinen virtsarakko
• Toiminnalliset neurologiset oireet (Useita erilaisia. Lue lisää täältä)
• ME/CFS

On tavallista, että henkilöillä on useita toiminnallisia oireita samanaikaisesti. Henkilöllä voi esimerkiksi olla POTS ja IBS, ja hän voi huomata, että kun toinen näistä on pahempi, myös toinen pahenee. On luonnollista, kun keskushermosto ohjaa epätarkoituksenmukaisia suojavasteitaan, että ne voi ilmetä oireina ja fysiologisena säätelynä eri osissa elimistössä. Tyypillistä on, että oireiden vaikeusaste vaihtelee, usein suhteessa kuormittumiseen, ja oirekuva muuttuu ajan myötä. 

Henkilöllä voi myös olla fyysinen tai psyykkinen sairaus samanaikaisesti toiminnallisen häiriön kanssa. Tässä tapauksessa osa sairaudesta ja oireista selittyy toiminnallisella mekanismilla. Usein ei voida tarkasti arvioida kuinka suuri osuus johtuu toiminnallisista tekijöistä. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä, koska samoilla keinoilla voidaan helpottaa fyysisen tai psyykkisen sairauden aiheuttamaa kärsimystä ja hoitaa toiminnallisia oireita. 

Vaikka pitkittyneet oireet eivät välttämättä liity psyykkiseen sairauteen, oireet ja niiden vaikutus elämään aiheuttavat ymmärrettävästi usein psyykkistä oireilua kuten masennusta, ahdistuneisuutta tai erilaisia huolia. 

Uskotaan, että 1-5 % väestöstä kärsii erilaisista toiminnallisista häiriöistä, tämä tarkoittaa 60 000 – 280 000 ihmistä Suomessa. Toiminnalliset häiriöt ovat siis lähes yhtä tavallisia kuin masennus. Tästä huolimatta monet potilaat, läheiset ja lääkärit eivät tunne niitä.

Täällä voit lukea eri oireista, joita keskushermosto esimerkiksi voi tuottaa reaktioina kuormitukseen ja uhkaan.

Toiminnallisten oireiden ja häiriöiden ennuste on hyvä. Niistä voi toipua vaikka se voi vaatia sinnikkyyttä ja viedä aikaa.