Monet, joilla on POTS, kokevat hengästymistä. Toiset valittavat myös sellaista, jota englanniksi kutsutaan nimellä “air hunger” (tunne, että ei hengittäessä saa tarpeeksi ilmaa). Reilleyn tekemässä tutkimuksessa (2020) päädyttiin siihen, että 80-90 % POTS-potilaista, jotka arvioitiin sellaisten fysioterapeuttien toimesta, joilla on osaamista hengityksestä, oli epätasapainoinen hengitys. Hengitysharjoittelun avulla fysioterapiassa oireet vähenivät.

POTS-potilaiden epätasapainoisen hengityksen syynä voi muun muassa olla keskushermoston ylivireystila. Kun olemme stressaavassa tilanteessa, hengitys keskittyy rintakehän yläosaan ja muuttuu nopeaksi ja pinnalliseksi. Myös sisäänhengitys voimistuu. Nämä reaktiot, jotka tapahtuvat automaattisesti ja tiedostamatta, aktivoivat sympaattista hermostoa. Aivomme tulkitsevat nämä reaktiot siten, että olemme vaarassa. Kun keskushermosto on ylivirittynyt, nämä automaattiset reaktiot tapahtuvat ”liian helposti”, koska keho ja aivot ovat lähes jatkuvasti hälytystilassa.

Hyvä asia on se, että säätelemällä tietoisesti hengitystä, voi rauhoittaa hermostoa. Rauhallinen hengitys aktivoi parasympaattisen hermoston, joka rauhoittaa meitä. Erityisesti uloshengityksellä on rauhoittava vaikutus. Siksi hyvän hengitystekniikan opetteleminen, voi olla yksi monista strategioista, jotka yhdessä voivat lievittää joitakin POTS-oireita.

Hengitys voidaan nähdä spektrinä, jossa ihanteellinen hengitys on toisessa päässä ja hyperventilaatio toisessa päässä. Hyperventilaation aikana hengitämme nopeasti ja pinnallisesti ja enemmän kuin kehomme tarvitsee. Hyperventilaatio kuluttaa enemmän energiaa ja johtaa siihen, että vähemmän happea kulkeutuu kudoksiin ja elimiin. Tasapainoisen hengityksen aikana hengitystyö kuluttaa alle 5 % kokonaisenergiastamme. Jos sitä vastoin hengitys on hyvin epätasapainoinen, voi se kuluttaa jopa 20-40 % kokonaisenergiasta. Voi silti olla hyvä muistaa, että kukaan ei hengitä täydellisesti ja kaikki voivat oppia hengittämään paremmin.

Epätasapainoisen hengityksen oireita voivat olla muun muassa seuraavat:

• Tauon puuttuminen uloshengityksen jälkeen
• Hengityksen pidätys, joka jättää rintakehän sisäänhengtystilaan
• Enimmäkseen suun kautta hengittäminen
• Apuhengityslihasten käyttäminen myös levossa
• Kireät ja jäykät vatsalihakset
• Rintakehän ylempi osa liikkuu paljon
• “Air hunger”-tunne, eli tunne siitä, ettei saa tarpeeksi ilmaa, kun hengittää
• Oman hengityksen kuuleminen myös levossa
• Jatkuva huokailu, haukottelu ja kurkun selvitys
• Syvät hengenvedot ennen puhumista

Miten pitäisi hengittää?

Matalalle – Kun hengitämme, vatsamme pitäisi nousta ja laskea jokaisella hengenvedolla. Ylemmän rintakehämme pitäisi liikkua hyvin vähän. 

Hitaasti – Normaalissa hengityksessä levossa pitäisi Hengitysliiton mukaan ottaa 12-16 hengenvetoa minuutissa.

Nenä kautta – Meidän pitäisi hengittää sekä sisään että ulos nenän kautta, paitsi kovassa fyysisessä rasituksessa.

Matalalle, hitaasti ja nenän kautta hengittämisen hyötyjä:

• Luo vahvan imutehon, joka vetää ilman keuhkojen alimpiin osiin saakka.
• Käyttää vähemmän energiaa.
• Mahdollisimman puhdas, kostea ja lämmin ilma on vähiten ärsyttävä limakalvoillemme. Nenä suodattaa pois ilmansaasteita ja nenän kautta sisään hengitetty ilma kostuu ja lämpenee. 
• Keuhkojen ilmanvaihto jakautuu tasaisesti keuhkojen eri osiin, mikä lisää hapensaantia ja hiilidioksidin ja liman poistumista.
• Hidastaa hengitystiheyttä.
• Auttaa veren kuljetuksessa takaisin sydämeen.
• Parantaa keuhotilavuutta.
• Voi auttaa lievittämään nenän tukkoisuutta.
• Auttaa pitämään pallean vahvana.
• Hidas hengitys aktivoi parasympaattista hermostoa (eli se rauhoittaa meitä).

On monia eri hengitysharjoituksia, joita voi tehdä. Täältä löydät muutaman esimerkin:

https://www.hengitysliitto.fi/elamanlaatu-ja-hyvinvointi/hengitysterveys/hengittaminen/hengitysharjoituksia/

Täältä voit katsoa Hengitysliiton Youtube-kanavan videoita:

https://www.youtube.com/watch?v=xYhRSI-NEyY&list=PL_J3yMteTVjhys0umhAeuGMoyP1mrNfv1