Koska autonominen hermosto käy ylikierroksilla, kun on POTS, useimmat asiantuntijoista vaikuttavat olevan yhtä mieltä siitä, että POTS-potilaat voivat hyötyä siitä, että aktiivisesti yrittää rauhoittaa kehoa. Ne, jotka ajattelevat, että POTS on toiminnallinen häiriö, katsovat, että kehon ja mielen rauhoittamisen oppiminen on keskeinen osa kuntoutusta. Eri rentoutumisen muodot auttavat kehoa palautumaan liian kovasta rasituksesta, ja aivot tulkitsevat rentoutuneen kehon merkkinä siitä, että juuri sillä hetkellä ei ole vaaraa.
On monia tapoja rauhoittaa kehoa ja mieltä, ja jokainen voi valita ne tavat, jotka toimivat itselle parhaiten. Esimerkiksi musiikin kuuntelu, saunominen, rauhallinen kävely metsässä, meren katselu tai venyttely voi olla rauhoittavaa. Kannattaa myös kokeilla erilaisia hengitysharjoituksia, tietoista läsnäoloa ja rentoutusharjoituksia.
Kiertäjähermo (vagushermo) on tärkeä parasympaattisen hermoston (joka rauhoittaa meitä) säätelijä. Täältä voi lukea lisää eri tavoista aktivoida kiertäjähermoa:
https://sydan.fi/artikkeli/aktivoi-vagushermo-lisaa-hyvinvointiasi/
Tietoinen läsnäolo
Tietoisen läsnäolon (mindfulness) harjoittelu vaikuttaa hyvinvointiimme monella tapaa. Näiden terveysvaikutusten saavuttaminen vaatii säännöllistä harjoittelua, mutta jo lyhyet hetket auttavat. Tietoinen läsnäolo on kykyä olla läsnä hetkessä. Siinä keskitytään ja havainnoidaan nykyhetkeä tuomitsematta, suodattamatta tai yrittämättä muuttaa sitä millään tavoin. Kun olemme tietoisesti läsnä, voimme havainnoida sisäistä maailmaamme (kuten ajatuksiamme, tunteitamme ja kehon tuntemuksia) tai ulkoista maailmaamme.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin mukaan mindfulness voi olla hyödyksi monella tapaa, kun hoidetaan toiminnallisia häiriöitä. Mindfulness voi muun muassa:
- Auttaa huomaamaan ajatuksia, tunteita ja eri tuntemuksia kehossa. Sillä tavoin huomio kiinnittyy myös muuhun kuin hankaliin oireisiin ja henkilö huomaa, että samanaikaisesti, kun on vaikeita oireita, tapahtuu muutakin.
- Auttaa tiedostamaan kuinka tunteet, ajatukset ja kehon tuntemukset ohjaa käyttäytymistämme. Kun tästä on tietoinen, on mahdollista muuttaa käyttäytymistä, niin että se parhaiten tukee omaa hyvinvointia.
- Auttaa keskittymään nykyhetkeen, omaan toimintaan ja sellaiseen, johon voi vaikuttaa.
- Jos uskaltaa ja pystyy pysähtymään ja kohtaamaan omat vaikeat tunteensa ja kokemuksensa sen sijaan, että välttelee niitä, ne muuttuvat vähemmän uhkaaviksi.
- Lisätä hyväksyvää suhtautumista itseensä ja kokemaansa.
- Rauhoittaa kehoa ja mieltä.
Tietoista läsnäoloa voi harjoitella sekä tekemällä arkipäiväisiä asioita tietoisemmin että tekemällä tiettyjä mindfulnessharjoitteita. Tietoista läsnäoloa voi harjoitella esimerkiksi seuraavin tavoin:
- Syödessä: tunnustella miltä ruoka tuntuu ja maistuu suussa.
- Suihkussa tai kun sataa: aktiivisesti tuntea miltä vesi tuntuu iholla.
- Kävellessä: tunnustella miltä keho tuntuu, kun se liikkuu, tai miltä tuntuu, kun jalka koskettaa maata.
- Metsässä: huomata mitä tuoksuja tuntee ja mitä värejä näkee. Tuntuuko tuuli tai aurinko iholla? Tai omat vaatteet? Mitä ääniä kuuluu?
Lue lisää ja kuuntele mindfulnessharjoitteita täältä:
https://www.terveyskyla.fi/kivunhallintatalo/itsehoito/tietoisuustaidot-osana-kivunhallintaa
https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/harjoitukset/mindfulness-harjoitukset/
Rentoutuminen
Myös rentoutusharjoitukset rauhoittavat kehoa ja mieltä. Erona tietoisen läsnäolon harjoitteista rentoutusharjoituksissa yritetään aktiivisesti rentoutua esimerkiksi rentouttamalla lihaksia. Rentoutumista voi harjoitella ja siinä voi kehittyä.
Lue lisää ja kuuntele rentoutusharjoituksia täältä:
https://www.terveyskyla.fi/kivunhallintatalo/itsehoito/rentoutumalla-kohti-kivunhallintaa
https://mieli.fi/sv/stark-den-psykiska-halsan/ovningar/avslappningsovningar/
Luonto
Luonto vaikuttaa meihin myönteisesti monin eri tavoin. Luonnossa sekä keho että mieli saavat tilaisuuden rauhoittua.
Lue lisää täältä:
https://www.luontoon.fi/terveyttajahyvinvointialuonnosta/stressinhallinta
Lähteet:
Kozlowska Kasia, Scher Stephen & Helgeland Helene (2020). Functional Somatic Symptoms in Children and Adolescents- A Stress-System Approach to Assessment and Treatment. Palgrave MacMillan. Luettavissa: https://library.oapen.org/bitstream/id/a931bc1e-f68b-4658-b6a6-7c23698a5e56/2020_Book_FunctionalSomaticSymptomsInChi.pdf. Luettu: 15.4.2023
HUS Toiminnallisten häiriöiden poliklinikka (u.å). Kuntoutuminen toiminnallisista häiriöistä -digihoitopolku. Luettu: 1.5.2023
Rich, Emily, 2022, Lifestyle strategies and coping skills in Dysautonomia [muntl.], föreläsning: 16.7.2022.