Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että keho ja mieli toimivat yhteistyössä. Ensisijaisesti he, jotka ajattelevat, että POTS on toiminnallinen häiriö, katsovat, että POTS-potilaat voivat hyötyä alla esitetystä tiedosta. Lue lisää siitä, mikä toiminnallinen häiriö on täältä.
Keho ja mieli (tunteet ja ajatukset) toimivat intensiivisesti yhteistyössä. Se, mitä tapahtuu mielessä, vaikuttaa kehoon, ja päinvastoin. Jos esimerkiksi tuntee itsensä stressaantuneeksi, johtaa se usein siihen, että jännittää lihaksiaan. Jos tuntee itsensä rauhalliseksi, keho rentoutuu ja hengitys muuttuu hitaammaksi. Tällä tavoin mieli vaikuttaa kehoon. Keho taas vaikuttaa mieleen, koska aivot tulkitsevat niitä signaaleja, joita keho lähettää. Hyvä asia tässä tiiviissä yhteistyössä on, että on mahdollista tietoisesti vaikuttaa sekä kehoon että mieleen. Jos esimerkiksi tietoisesti rentouttaa lihakset ja hengittää hitaammin, lähettää aivoille viestin, että kaikki on hyvin eikä vaaraa ole.
On asioita, jotka myötävaikuttavat toiminnallisten oireiden ylläpitoon. Osaan näihin asioista voi itse yrittää vaikuttaa ymmärtämällä ensin miten keho ja mieli toimivat yhdessä. Tämän jälkeen voi yrittää vaikuttaa sekä käytökseensä että ajatuksiinsa niin, että ne tukevat kuntoutumista toiminnallisesta häiriöstä.
Vaikeat ja pitkäaikaiset oireet aiheuttavat usein, että sekä henkilö itse että hänen ympäristönsä alkavat käyttäytyä tavalla, joka vahvistaa aivojen käsitystä siitä, että on kyse vaarasta ja uhasta, johon reagoimista sen tulee jatkaa oireiden muodossa. Tätä voimme yrittää muuttaa.
Voi myös olla hyvä tietää, että kun oireisiin keskittyy, ne vahvistuvat (aivoille viestittää “olet oikeassa, oireet ovat vaarallisia”). Jos sitä vastoin onnistuu kohdistamaan huomionsa johonkin muuhun, kertoo aivoille, että oireet eivät ole vaarallisia. Siksi voi silloin, kun oireet ovat hankalia, koettaa keskittyä johonkin muuhun, esimerkiksi musiikin kuunteluun, käsillä tekemiseen tai rentoutusharjoitukseen.
Alla esitellään esimerkki siitä, miten voi yrittää muuttaa ajatuksiaan ja käyttäytymistään. Kaikilla POTS-potilailla ei luonnollisesti ole juuri näitä ajatuksia tai käyttäytymismalleja, vaan jokainen voi itse miettiä minkälaisia ajatuksia ja käyttäytymismalleja itsellä on. Onko jotain, mitä voisi yrittää muuttaa?
| Vanha ajatus | Uusi ajatus |
| Voi ei! Nyt tunnen tämän kamalan paineen rinnalla taas. Olenko saamassa sydänkohtauksen? | Okei, nyt tunnen painetta rinnallani. Se kuuluu POTS-oireisiini eikä ole vaarallista. Hetken kuluttua se menee ohi. |
| Vanha käyttäyminen | Uusi käyttäytyminen |
| Apua! Sydämeni lyö niin kovaa! Parasta, etten lähde uimaan tänään ja rasita sydäntäni vielä enemmän. | Nyt sydämeni lyö kovaa, mutta se ei ole vaarallista. Lähden siitä huolimatta uimahalliin. Sitä paitsi olen oppinut, että fyysinen aktiivisuus pitkällä aikavälillä auttaa minua ja rauhoittaa POTS-oireita. |
On myös hyvä olla tietoinen plasebo- ja nosebovaikutuksesta. Plasebovaikutus on tosiasiallinen kehollinen reaktio, jonka aivomme aiheuttavat kehossa. Tutkimus osoittaa, että positiiviset odotukset auttavat meitä paranemaan. Tässä ei ole kyse kuvittelusta, vaan ajatuksen voimasta kehoon. Positiivinen odotus muutoksesta, esimerkiksi, että jokin lääke auttaisi kipuun, saa aikaan, että jo pelkkä vihje parannuksesta, joka tässä tapauksessa voi olla sokeripilleri, aikaansaa kivun lievittymisen. Monissa tutkimuksissa on tultu siihen tulokseen, että kun henkilöllä on odotuksia kivunlievityksestä, kehon omat kipua lievittävät aineet vapautuvat.
Noseboreaktio on plasebon vastakohta, eli negatiivinen odotus vahvistaa kehon haitallisia reaktioita. Positiiviset odotukset lisäävät siksi todennäköisyyttä sille, että saa maksimaalisen hyödyn kuntoutuksen eri osa-alueista.
Lähteet:
Avenius Malin (2006). Placeboeffekten. Luettavissa: https://www.apoteket.se/om-apoteket/tidningen-apoteket/placeboeffekten/. Luettu 18.9.2023
Finlands läkarförbund (2021). Placebobehandlingens etik. Luettavissa: https://www.laakariliitto.fi/lakaretik/patient-lakarrelationen/placebobehandlingens-etik/. Luettu: 18.9.2023
fndaustralia.com.au (2023). Funktionella neurologiska symtom – patientarbetsbok. (Hakkarainen Sandra, Sjöström Carl, Övers.) Luettavissa: https://pre-prod.neurosymptoms.org/wp-content/uploads/2023/02/Arbetsbok-FNS-SWE-2023.pdf (Orginalutgåvan publicerad 2017)
HUS Toiminnallisten häiriöiden poliklinikka (u.å). Kuntoutuminen toiminnallisista häiriöistä -digihoitopolku. Luettu 1.5.2023
Jensen Karin (2022). Placebo funkar- även när du vet att det är fejk. Luettavissa: https://fof.se/artikel/2022/9/placebo-funkar-aven-nar-du-vet-att-det-ar-fejk/. Luettu 19.9.2023
Kozlowska Kasia, Scher Stephen & Helgeland Helene (2020). Functional Somatic Symptoms in Children and Adolescents- A Stress-System Approach to Assessment and Treatment. Palgrave MacMillan. Luettavissa: https://library.oapen.org/bitstream/id/a931bc1e-f68b-4658-b6a6-7c23698a5e56/2020_Book_FunctionalSomaticSymptomsInChi.pdf. Luettu 15.4.2023
Stone Jon (2021). Psykologisk behandling. Luettavissa: https://neurosymptoms.org/sv_SE/treatment/psychological-therapy/. Luettu 15.9.2023